Antti Rinteen hallitusohjelman mukaan alkoholijuomaveroa korotetaan 50 miljoonalla eurolla vuodessa. ”Jo ennen korotusta anniskelun verotus on Suomessa EU:n kireintä. Viro alentaa samanaikaisesti alkoholin verotusta 25 prosentilla. Matkustajatuonti kasvaa, kotimaan matkailu vähenee ja verotulot karkaavat ulkomaille”, jyrisee MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi ja on ilmiselvästi enemmän kuin pettynyt uuden hallituksen ensi linjauksiin.
Uusi hallitusohjelma ei sisällä matkailu- ja ravintola-alan esittämää anniskelun arvonlisäveron alentamista 14 prosenttiin. Hallitusohjelma sisältää myös positiivista matkailu- ja ravintola-alalle. Verojen korotuksilla hallitus kuitenkin pahentaa toimialan suurinta ongelmaa, yritystoiminnan heikkoa kannattavuutta.
Alkoholin anniskelu on vähentynyt 32 prosentilla vuoden 2003 jälkeen. Samaan aikaan matkustajatuonti on kasvanut 61 prosentilla. Viime vuonna matkustajatuonti kasvoi 2,9 prosentilla ja käänsi alkoholin kokonaiskulutuksen kasvuun. Kotimainen tilastoitu kulutus sen sijaan väheni 0,1 prosentilla. Valtio menettää jo nykyisin matkustajatuonnin vuoksi yksinomaan alkoholiin liittyviä verotuloja noin 190 miljoonaa euroa vuodessa. Sen lisäksi tulevat verotulojen menetykset, jotka aiheutuvat alkoholimatkailuun liittyvien palvelujen käytöstä ja tavaroiden ostosta ulkomailla ja viihderisteilijöillä.
Terveyden edistämisenkään näkökulmasta veron korotus ei ole järkevää, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan yli 100 litraa kerralla Baltian maista alkoholia tuovien osuus on 38 prosenttia koko alkoholin matkustajatuonnista. He tuovat alkoholia Baltiasta vähintään viisi kertaa vuodessa.
”Alkoholijuomaveron korotus on suuri pettymys matkailu- ja ravintola-alalle. Sen sijaan että hallitus olisi toteuttanut alalle elintärkeän anniskelun arvonlisäveron alentamisen, se korottikin alkoholijuomaveroa. Kun Viro alentaa samanaikaisesti alkoholijuomaveroa 25 prosentilla, nousee maiden alkoholiverokannan ero esimerkiksi oluessa noin kolminkertaiseksi. Alkoholimatkailu etenkin Baltian maihin kasvaa ja juominen puistonpenkeillä yleistyy entisestään. Ulkomaan matkoja tarjoavat matkatoimistot ja Itämerellä seilaavat viihderisteilijät taputtavat käsiään hallituksen päätökselle”, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa pettyneenä.
Toimiala on naisvaltainen. Perhevapaat ja niiden kustannukset rasittavat toimialan yrityksiä. Toimiala on myös erittäin työvoimavaltainen, minkä vuoksi palkkojen sivukulut ovat korkeat. Esimerkiksi ravintola-alalla henkilöstökulut ovat 30–40 prosenttia yrityksen liikevaihdosta.
”Odotimme perhevapaauudistusta, joka olisi kohentanut naisten työmarkkina-asemaa ja siirtänyt perhevapaita sitovalla tavalla isille. Valitettavasti kunnollista ratkaisua perhevapaiden uudistamiseen ei saada tälläkään vaalikaudella. Lisäksi työnantajien maksamat työntekijöiden palkkojen sivukulut nousevat entisestään ja vaikeuttavat työllistämistä”, Lappi sanoo.
Hallitus käynnistää kestävän liikenteen vero- ja maksujärjestelmän uudistuksen, joka vähentää päästöjä. Samalla fossiilisten polttoaineiden verotusta kiristetään 250 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana. Hallitus laittaa liikkeelle myös ruuhkamaksut mahdollistavan lainsäädännön.
”Ilmastonmuutoksen torjunta on välttämätöntä. Hallitusohjelman toimenpiteiden ongelmana on kuitenkin se, että toimenpiteet kohdistuvat lähinnä autoliikenteeseen ja matkustamiseen kotimaassa. Ohjelmassa todetaan sinänsä kannatettavasti, että lento- ja meriliikenteen päästöjä vähennetään kansainvälisessä yhteistyössä saavutettavien tulosten mukaisesti. Tämä johtaa kuitenkin helposti siihen, että automatkailun kallistuessa entisestään suomalaisten matkailu viihderisteilijöillä ja lentämällä ulkomaille kasvavat. Jo nykyisin suomalaiset ovat EU-maiden innokkaimpia ulkomaan matkailijoita. Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta tämä kehitys olisi negatiivista”, Lappi toteaa.
Hallitusohjelmassa on toimialan kannalta positiivista muun muassa kansallisen matkailun ohjelmakokonaisuuden käynnistäminen, työtulomalli, panostaminen harmaan talouden torjuntaan, alustatalouden toimijoiden velvoittaminen ilmoittamaan tietoja veroviranomaisille, kuntien oikeus päättää kaivostoiminnan sallittavuudesta alueellaan, panostaminen luontomatkailuun sekä elintarvikevalvonnan sääntelyn ja valvonnan sujuvoittaminen entisestään.