| Vetureina yksittäiset matkapalvelut ja työperusteinen matkustus |
| Matkustus on pitänyt vahvasti pintansa suomalaisten kulutuspäätöksissä. Vaikka maan yleinen taloustilanne mataa ja kuluttajien säästämisaste on huipussaan, irtioton arjesta tarjoavaan matkustukseen investoidaan. Matkatoimistomyynti jatkoikin viime vuosien tapaan kasvuaan vuonna 2025, eivätkä edes maailmanpolitiikan epävarmuustekijät vähentäneet matkustuksen määrää. Suomalaiset matkustivat vapaa-ajanmatkoilla ahkerasti niin kotimaassa ja lähialueilla kuin perinteisissä ulkomaankohteissa, joskin kesämatkojen suosio Välimeren-alueen suosikkikohteisiin laski edellisvuoteen verrattuna. Työperusteinen matkustus jatkoi edellisvuonna alkanutta kasvuaan, mikä parantaa näkymiä Suomen talouden kipeästi toivottuun kasvuun. Suomen matkailualan liiton (SMAL) keräämien, pääosin liiton jäsenyrityksiltä saatujen ennakkotietojen mukaan matkatoimistoalan kokonaismyynti ilman alan sisäistä kertautuvaa myyntiä oli vuonna 2025 noin 1 987,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 vastaava luku oli noin 1 909,6 miljoonaa euroa. Näin ollen matkatoimistoalan kokonaismyynti kasvoi vuonna 2025 edellisvuoteen verrattuna 4,1 prosentilla. Työperäisessä matkustuksessa pientä kasvua – matkapakettimyynti murroksessa Yrityksille ja yhteisöille tapahtuvan liikematkamyynnin sekä tapahtuma-, kokous- ja ryhmämyynnin arvo oli vuonna 2025 noin 559,9 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edellisvuoden työperusteisten matkojen myyntiin 1,7 prosenttia. Työelämä on digitalisoitunut viimeisen vuosikymmenen aikana, ja tämä on näkynyt erityisesti yritysten sisäisten kokousten siirtymisessä Teams-, Zoom- ym. sähköisiin kanaviin. Taustalla etenkin päivämatkojen vähentymisessä on myös yritysten ilmasto- ja muut vastuullisuusohjelmat. Vaikka koronapandemiaa edeltävään aikaan verrattuna työperusteinen matkustus on Suomessa lähes 20 prosentin takamatkalla, kaventuu ero kuitenkin vuosi vuodelta. Suomalaisyritysten myyntimatkojen määrän katsotaankin heijastelevan Suomen talouden yleistä tilaa. Positiivisen käänteen saaminen lähes parikymmentä vuotta kituuttaneeseen Suomen heikkoon taloustilanteeseen edellyttää yritysten aktiivisuutta ja liikkumista maailmalla. Edelläkävijäyritysten johto alkaa tämän jo ymmärtää. Lentäen tehtyjä matkapaketteja koskeva tilastointi perustuu suurelta osin etukäteen suunniteltuun matkanjärjestäjien sarjatuotantoon. Mukana tilastoinnissa ovat myös matkapaketit, jotka matkanjärjestäjät ovat räätälöineet asiakkaan toiveiden mukaan tai jotka matkustajat itse ovat koostaneet paketiksi matkanjärjestäjän nettisivuilla. Lentopohjaisten matkapakettien tilastoinnin ulkopuolelle jäävä matkapakettimyynti on sisällytetty myöhemmin mainittavaan muuhun matkatoimistomyyntiin. SMALin laatimassa lentäen tehtyjen matkapakettien tilastoinnissa mukana olevien matkanjärjestäjien matkapakettimyynnissä on näkyvissä muutos. Myytyjen vapaa-ajanmatkojen määrä vuonna 2025 oli noin 645 038, missä oli pudotusta 7,9 prosenttia edellisvuoden määrään nähden. Tässä tilastoinnissa mukana olevien matkanjärjestäjien liikevaihto matkapakettien osalta oli 726,4 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen verrattuna yhteen laskettu liikevaihto laski kuitenkin vain 1,6 prosenttia. Yksittäisten matkapalveluiden myynti kasvoi entisestään; myös Suomeen suuntautuvan matkustuksen kasvu jatkui. Muun matkatoimistomyynnin arvosta tai jakaumasta ei ole käytettävissä täsmällistä tietoa. SMAL on kerännyt vuosien varrella jäsenistöltään laajasti tietoja matkatoimistojen erityyppisten matkojen myynnistä. Mukana on ollut bussi- ja/tai laivapakettien sekä erityisteemojen ympärille rakennettujen matkapakettien ohella erillisinä ostetut matkailupalvelut. Muuhun matkatoimistomyyntiin on sisällytetty myös kotimaankohteisiin myydyt lentopohjaiset matkapaketit sekä ns. incoming-matkamyynti eli suomalaisten matkatoimistojen koostamat, Suomessa tai sen lähialueilla toteutettavat matkat, jotka on myyty suoraan tai toisen matkanjärjestäjän kautta ulkomaalaisille matkailijoille. Muun matkatoimistomyynnin arvon arviointi on haasteellista myös sen vuoksi, että suuret ulkomaalaisomisteiset online-matkatoimistot eivät ole fyysisesti läsnä Suomen-markkinoilla eikä suurin osa niistä ole enää SMALin sateenvarjon alla. Saatavilla olevien tietojen pohjalta muun matkatoimistomyynnin kasvu jatkui edellisvuosien tapaan vahvana. Arvio muun matkatoimistomyynnin arvosta vuonna 2025 oli noin 701,3 miljoonaa euroa, missä kasvua vuoteen 2024 oli 13 prosenttia. Kasvu tuli erityisesti ulkomailla toteutettujen vapaa-ajanmatkojen ja niihin liittyvien yksittäisten matkapalvelujen osalta. Noin 20 prosentin kasvua näkyi myös tilastoinnissa mukana olevassa Suomeen suuntautuvassa incoming-matkustuksessa. Matkatoimistojen myymät kansainväliset ja kotimaan reittilennot Matkatoimistoissa myytyjen kotimaan ja kansainvälisten IATA-lentolippujen bruttoarvo (sisältäen verot ja veronkaltaiset maksut) vuonna 2025 oli 746,8 miljoonaa euroa, missä oli kasvua peräti 8,7 prosenttia vuoden 2024 myyntiin verrattuna. Baltian ja Pohjoismaiden keskinäisessä vertailussa suomalaisyritysten lippumyynnin kasvu on Islannin ohella vahvinta. Vaikka kasvuluvut osoittavat selkeästi ylöspäin, suomalaisten matkatoimistojen lentolippumyynti on koronpandemiaa edeltävästä ajasta yhä lähes 30 prosenttia jäljessä. Venäjän Ukrainaan kohdistuvalla hyökkäyssodalla ja siihen liittyvällä eurooppalaisten lentoyhtiöiden Venäjän ylilentokiellolla on oma merkityksensä Suomen lentoliikenteen hitaassa palautumisessa. Laivamatkustuksen kohteena Viro edelleen ykkönen, Ruotsin kiinnostus kasvussa Helsingin ja Tallinnan välinen reitti houkutteli vuonna 2025 yli 7,3 miljoonaa matkustajaa*. Edellisvuoteen verrattuna määrä oli lievässä, noin 2,7 prosentin, laskussa. Suomen ja Ruotsin väliä Helsingin, Turun, Naantalin ja Vaasan satamista kulki lähes 4,9 miljoonaa matkustajaa, missä kasvua puolestaan oli reilut 8 prosenttia. Pidemmällä reitillä Suomen ja Saksan välillä seilasi 166 000 * matkustajaa, mikä oli saman verran kuin vuonna 2024. Monille matkustajille laiva ei ole pelkkä kulkuväline, vaan itse matkakohde. Jo 1960-luvulta alkaen säännöllinen laivaliikenne on yhdistänyt Suomen Manner-Eurooppaan, ja nykyään Itämeren matkustajaliikenne on yksi suomalaisen matkailun kulmakivistä.Helsingin satama on Euroopan vilkkain matkustajasatama ja säännöllisen reittiliikenteen lisäksi se ottaa vastaan satoja kansainvälisiä risteilyaluksia vuodessa. Itämeren ainutlaatuinen reittiverkosto tarjoaa matkustajille maailman mittakaavassa harvinaisen yhdistelmän risteilytunnelmaa ja käytännöllisyyttä. Laivat kuljettavat matkustajien lisäksi rahtia, autoja ja esimerkiksi kiertomatkabusseja.* Lähteet: Tallinnan satama, Shippax ja Finnlines Lähde: SMAL |
