Suomen matkailualan liiton (SMAL) kevätkokous 2026 pidettiin Rodoksen Ixiassa upeassa Atrium Platinum -hotellissa ajalla 22.-26. huhtikuuta. Kokoukseen osallistui 85 Suomesta eri lennoilla saapunutta SMALin varsinaista ja partnerijäsentä sekä muutama muu matkustuksen ja matkakaupan asiantuntija. SMALin yhteistyökumppanina järjestelyissä olivat Greek National Tourism Organisation (GNTO) sekä alueellisia matkailutoimijoita. Varsinainen kokouspäivä sekä sääntömääräisine kokouksineen että työohjelmineen oli perjantai 24. huhtikuuta. Suositun matkailusaaren tarjoamaan tutustuttiin sekä ennen ja jälkeen kongressitapahtuman.
SMALin kevätkokouksen avasi liiton puheenjohtaja Timo Saranpää. (kuva alla – vierellään SMALin toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti). Avauspuheessaan Saranpää totesi lähes jokaisella suomalaisella olevan kokemuksia Rodoksesta tai ainakin lähipiirissään joku, joka on vieraillut saarella. Rodos on myös kohde, jonne SMAL on tuonut perinteisesti ulkomailla järjestettävän kevätkokouksen jo toistamiseen. Edellisen kerran tämä tapahtui 30 vuotta sitten eli vuonna 1996.
Kokouspäivän ohjelmaa johdatteli SMALin toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti. joka kutsui lavalle ensimmäisenä GNTO:n pääsihteeri Andreas Fiorentinon, Tämä korosti Rodoksen matkailun vetovoimatekijöitä: historiaa, kulttuuria, luontoa, oivallista ilmastoa, merta, hienoja rantoja sekä gastronomiaa, UNESCOn maailmanperintöä, ajatonta kreikkalaista vieraanvaraisuutta ja uudempia matkailun virtauksia kuten hyvinvointimatkailua ja kestävän kehityksen suuntauksia. Mykonokselta kotoisin olevan Fiorentinon jälkeen smalilaiset toivotti tervetulleeksi Rodoksen matkailusta vastaava apulaispormestari Nikolaos G. Pavlakidis.
Tämän jälkeen käytiin Heli Mäki-Fräntin moderoima paneelikeskustelu, johon osallistuivat edellisten lisäksi Suomen Ateenan Suurlähetystöstä edustuston päällikön sijainen Verna Leinonen, Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Tiina Vesterinen, Tjäreborgin Suomen maajohtaja Jessica Virtanen, Dodekanesian matkatoimistoliiton Ilias Kotiadis sekä Hellenic Tourism Confederationin johtaja Athinagoras Konstantinides. Paneelissa käsiteltiin Rodoksen matkailumahdollisuuksien lisäksi vallitsevia epävarmuustekijöitä, Iranin sodan tuomia tilanteita mm. energiahuollossa, jolla on rajut vaikutukset öljytuotteiden hintoihin, ja siten kuljetuskustannuksiin. NB! rodoslaisella huoltoasemilla esimerkiksi bensiinilitran hinta huhtikuun viimeisellä viikolla oli 2,20-2,30 eli jopa joitakin senttejä kalliimpaa kuin Suomessa!.
Kohtuullisen lyhyt, vain runsaan 3,5 tunnin lentomatka on nyt eduksi Rodoksen matkustuksessa moneen muuhun kohteeseen verraten. Kreikkalaiset panelistit korostivat, että vallitseva kriisi ei suinkaan ole ensimmäinen: olemme selviytyneet talouden kriiseistä, koronasta eli covidista, geopoliittisista vastoinkäymisistä ja Rodoksella vaikkapa kesän 2023 tuhoisista metsä- ja maastopaloista. ”Ihmisillä on jatkuvaa matkailun nälkää” ja ”alkaneesta kesäsesongista tulee hyvä”, jaksettiin uskoa. ”Meidän tulee voida mitata matkailijoiden tyytyväisyyttä ja on tärkeätä kommunikoida oikeita asioita, kun samalla puhutaan jopa liikaturismista”, sanoi GNTO:n Fiorentino. ”Kypsässä’ matkakohteissa, kuten Rodos, on pantava painoa matkailun kausiluontoiselle jakautumiselle niin tasaisesti kuin mahdollista”, sanoi puolestaan johtaja Konstantinides. Rodoksella uskotaan matkailun tulevaisuuteen, kuten mm. keskustan kaupunkikuvan monista käynnissä olevista rakennushankkeista saattaa voida päätellä.
Lähi-itä kuohuu – vaikutukset Eurooppaan
”Kreikalla on erityisiä intressejä Lähi-idässä, joka on maantieteellisestikin varsin lähellä: Gazasta on Rodokselle vain 800 km ja Hormuzin salmi on laivanvarustuksesta ja merenkulusta laajasti elävälle Kreikalle tärkeä asia”, sanoi Suomen Suurlähetystön edustuston varapäällikkö Verna Lehtonen (kuva alla). ”Ulkoministeriö on lähtökohtaisesti kriisiorganisaatio”, tiivisti Lehtonen Suomen edustuston roolia myös matkailuväen suuntaan.
Matkapakettidirektiivin muutos saatiin maaliin
SMALin juristi Tarja Luoma kertoi esityksensä aluksi, että matkapakettidirektiivi on virallisesti hyväksytty Euroopan parlamentissa ja neuvostossa ja odottaa vielä julkistamista EU:n virallisessa lehdessä. Julkistamisen jälkeen alkaa juoksemaan 28 kuukauden määräaika, jonka kuluessa jäsenvaltioiden on säädettävä kansallinen laki, jolla direktiivi laitetaan täytäntöön. Uutta matkapakettilakia alettaisiin soveltamaan 6 kuukauden kuluessa kansallisen lain voimaan tulosta, arviolta maaliskuusta 2029 alkaen. Oikeusministeriö tulee asettamaan työryhmän direktiivin kansallista voimaansaattamistyötä varten ja SMAL tulee olemaan työryhmän jäsen.
Luoma kertoi, että uusi direktiivi ei tule muuttamaan merkittävästi nykyistä lainsäädäntöä. Direktiiviin ei tule artiklaa matkanjärjestäjien etukäteismaksujen rajoittamisesta, kuten komission alkuperäinen ehdotus oli ollut. Direktiivin määritelmiä tullaan yksinkertaistamaan, sillä yhdistetyt matkajärjestelyt on poistettu direktiivistä. Matkapakettimääritelmä tulee pysymään samana, lukuun ottamatta click through -pakettia, jonka soveltamisala tulee laajentumaan. Matkustajien tiedonsaantioikeuksia parannetaan, kuten sitä, muodostuuko matkapalveluista matkapaketti vai ei. Direktiivin johdanto-osassa annetaan tulkintalinjauksia matkustajan kuluttoman peruutusoikeuden arviontiin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Direktiiviin tulee aivan uutena artiklat kupongeista, valitustenkäsittelymenettelystä ja elinkeinonharjoittajien välisistä maksunpalautuksista.
Väestönrakenteen muutosten ymmärtäminen ja vaikutukset matkustukseen
Taloustutkimuksen Insight Director Juha Painilainen pohjusti esitystään kertomalla, että Sitran vuoden 2016 megatrendeissä ikääntyvien yhteiskuntien ikäpyramidi on muuttumassa timantin tai neliön kaltaiseksi. Raportissa pohdittiin tuolloin yhteiskunnan kykyä uudistua tilanteessa, jossa nuori sukupolvi ei automaattisesti astu johtoasemiin, vaan eri sukupolvet toimivat yhdessä. Ikääntyneenkin väestön on kyettävä omaksumaan uutta teknologiaa, kestäviä elämäntapoja ja ylipäätään uudistamaan ajatteluaan ja toimintatapojaan.
Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tämä uudistuminen on entistäkin ajankohtaisempaa. Miten rakennamme luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen yli sukupolvi-, alue- ja kulttuurirajojen? Painilainen painotti, että on äärimmäisen tärkeää ymmärtää väestönrakenteen muutokset: 70-vuotiaita on Suomessa nyt 18 prosenttia väestöstä ja maahanmuutto muokkaa myös väestörakennetta. Muiden kuin suomenkielisten osuus esimerkiksi Vantaan väestöstä on jo lähes 30 prosenttia. Eri sukupolviin kuuluvien vieraskielisten osuus eri puolilla Suomea vaihtelee suuresti, samoin kuin eri sukupolvien osuus ylipäätään.
Painilainen muistutti, että väestönrakenteen muutosten ymmärtäminen on tärkeää yritysten liiketoiminnalle. Yritysten on mietittävä, minkälaisella viestillä ne lähestyvät eri sukupolviin kuuluvia asiakkaita: Suuren murroksen sukupolvi (1945–1959) hakee tutkimusten mukaan usein tuttuja, turvallisia ratkaisuja, ja myös X-sukupolvi (1960–1979) haluaa välttää riskejä ja arvostaa selkeitä prosesseja ja lupauksia, jotka pidetään. Y-sukupolvelle eli milleniaaleille (1980–1996) helppous on valttia eli haetaan valmiita matkakokonaisuuksia, joilla säästetään aikaa, ja Z-sukupolvi (1997–2012) on valmis nopeisiin päätöksiin ja äkkilähtötyyppisiin matkoihin.
Painilainen totesi, että yrityksen liiketoiminnan kannalta asiakkaiden erilaiset arvot ja niiden tunnistaminen on tärkeää. Vaikuttaminen ei ole vain yrityksen näkyvyyttä, vaan se on myös omiin arvoihin sopivien ihmisten tavoittamista ja heidän motivoimistaan asiakkaiksi. Arvojen kohdalla ihmisiä ei jaottele ikä, vaan pikemminkin se, mihin maailmaan he ovat kasvaneet (kriisit, ilmastohuoli, pandemia…). Ihmisten kokemukset muodostavat arvopohjan, joka ohjaa muun muassa sitä, mikä tuntuu oikealta ja mikä on hyväksyttävää. Väestönrakenne siis monimuotoistuu ja arvopohja polarisoituu. Yrityksen on tehtävä näiden tekijöiden perusteella valintansa omien arvojensa pohjalta. Painilainen kiteytti asiaa toteamalla, että jos yrittää tuottaa ja tarjota samoja tuotteita kaikille ryhmille, lopulta ei tuota ja tarjoa niitä kenellekään.
Syväluotaus Matkamessuihin
SMALin kevätkokouksessa kuultiin myös Suomen Messujen Noora Haataisen syväluotaus Matkamessuihin. ”Yhteistyö on kestävän kasvun edellytys. Face-to-face kasvattaa luottamusta ja toisinpäin sen puute heikentää sitä. Matkamessujen ammattilaispäivä toimii verkostoitumisen ytimessä”, korosti Noora Haatainen.
Sääntömääräinen kokous
Puheenjohtaja Timo Saranpää avasi SMALin kevätkokouksen sääntömääräisen osuuden, jonka puheenjohtajaksi valittiin Vuokatin Matkatoimiston Aija Laukkanen ja sihteeriksi SMALin toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti. Kokouksessa käytiin läpi hallituksen toimintakertomus vuodelta 2025, mm. eri johtokuntien toiminta. ”Toimintakertomuksessa ovat lainsäädäntöasiat vahvasti esillä”, tiivisti Heli Mäki-Fränti. Esillä oli mm. Smalstat-tilastointihanke, jota työstää Comgate Oy. Niinkään kansainvälinen yhteistyö ECTAA:n puitteissa sekä yhteistyö pohjoismaisten ja Baltian sisarjärjestöjen kanssa nostettiin esiin sääntömääräisessä kokousosuudessa.. Tilitarkastajien ja toiminnantarkastajien lausunnot käsiteltiin ja vastuuvapaudet tilivelvollisille myönnettiin!
Kuvassa yllä: Nämä kymmenen ladya olivat SMALin kevätkokousmatkan ensikertalaisia – ja toivottavasti usean tulevan kevätkokousmatkan osanottajia ja tulevia kantavia voimia!
Kuva ylinnä: Rodoksen Vanhassa Kaupungissa johanniittaritarien Suurmestarien Palatsin historiallisissa suojissa SMALin kevätkokouksen osallistujat nauttivat illallisen perjantaina 24. huhtikuuta 2026. Rodoksen johanniittaritarit pitivät valtaa saarella vuosina 1310-1522 – ja ruokailivat samoissa tiloissa!
Lähde: SMAL (kevätkokous 2026 Rodos)