| Kielitoimiston sanakirjan toimittaja kertoo tuoreessa blogissa myös aktiivilomasta ja sporttilomasta. Lomasesonki on jälleen aivan nurkan takana. Nykyisin kouluissa vietetään talvilomaa siinä missä ennen suunnattiin hiihtolomalle tai urheilulomalle. Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Ilona Paajanen kertoo Kotus-blogissa erilaisten talvisten lomien nimitysten historiasta. Liikuntatieteellisen seuran mukaan koululaisten hiihtolomaa vietettiin ensimmäisen kerran kevättalvella 1935. Virallisesti kyse oli urheilulomasta. Tarkoituksena oli patistella etenkin kaupunkien lapsia hiihtämään, sillä maaseudulla hiihdeltyä tuli joka tapauksessa. Tämä maailmankuva näkyy 1950–60-luvuilla julkaistussa Nykysuomen sanakirjassa, joka nimestään huolimatta kuvaa viime vuosisadan alkupuolen kieltä. Siinä päähakusanana on hiihtoloma, jonka selitetään tarkoittavan ’kevättalvella koulujen oppilaille, liikkeiden henkilökunnille ym. annettavaa virkistyslomaa, urheilulomaa’. Paajanen seuraa nimitysten matkaa Suomen kielen perussanakirjan kautta Kielitoimiston sanakirjaan. Hän käsittelee kirjoituksessaan myös muita reipashenkisiä lomien nimityksiä. Nimitykset voi jakaa kahteen ryhmään:”Yhtäällä meillä on talvikauden loman nykynimitys talviloma, jota kutsutaan edelleen vakiintuneesti myös hiihtolomaksi. Toisaalla meillä on reippaiden henkilöiden liikuntapainotteiset lomat: aktiivi-, liikunta-, sportti- ja treeniloma”, Paajanen kertoo. ”Merkitykseltään näiden ryhmien välissä huojuu urheiluloma, jonka juuret ovat talvikauden lomassa, mutta joka kovasti jo kurkottelee kohti aktiivilomailua.” Kirjoituksen lopussa haikaillaan myös kevätloman perään. Kelpaisi varmasti itse kullekin. Ilona Paajanen: Tervetullut talviloma (Kotus-blogi, 13.2.2026) Lähde: Kotimaisten kielten keskus Kuva: Ines ja lapintiaiset (LH) |
|---|
