Suomeen suuntautunut ulkomainen matkailu kasvoi viime vuonna (2025) selvästi ja nopeammin kuin Euroopassa keskimäärin. Majoitusliikkeissä yöpyneiden ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset nousivat kaikkien aikojen ennätykseen, 7,2 miljoonaan, kerrotaan Business Finland/Visit Finlandin tiedotteessa 17.helmikuuta, 2026,
Suomessa ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat 12 prosenttia. Pohjoismaissa kasvu oli keskimäärin 11 prosenttia, kun yleisesti Euroopassa kasvu jäi vain kolmeen prosenttiin.
”Ulkomaisten matkailijoiden kokonaismäärä nousi 5,1 miljoonaan ja se kasvoi viisi prosenttia edellisvuodesta. Kasvu oli voimakkainta matkailualalle eniten taloudellista arvoa tuovissa ryhmissä: lomamatkailijoiden määrä kasvoi 15 prosenttia ja kokous- ja kongressimatkailijoiden 13 prosenttia”, Visit Finlandin asiantuntija Katarina Wakonen kertoo.
Matkailun kasvu näkyi erityisesti sesonkien ulkopuolella. Kevään välisesonkina yöpymiset kasvoivat koko maassa 16 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 24 prosenttia. Myös Lapissa ympärivuotisuus parani, kun kesäkauden yöpymiset kasvoivat, mikä on ollut strateginen tavoite. Talvisesonki alkoi aiemmin ja kesti pidempään, ja suurimmat kasvuprosentit nähtiin huhtikuussa ja lokakuussa.
Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö Suomessa oli viime vuonna noin 3,7 miljardia euroa. Tämä vastaa keskimäärin noin 305 miljoonaa euroa kuukaudessa. Kulutus kohdistui erityisesti majoitukseen, ravintoloihin, liikkumiseen, elämyksiin ja ostoksiin. Meno- ja paluumatkojen lento- ja laivalippuja ei ole laskelmissa mukana.
Kasvu perustuu ulkomaiseen kysyntään
Matkailun kasvu on kahden viime vuoden aikana tullut kokonaan ulkomaisista matkailijoista. Ilman ulkomaista kysyntää matkailun kokonaismarkkina olisi laskussa, sillä kotimaan matkailu on vähentynyt. Samalla matkailun rakenne on muuttunut kohti korkeamman arvon kansainvälistä kysyntää, jossa korostuvat pidemmät viipymät ja suurempi keskikulutus. Kehitys ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan edellyttää pitkäjänteistä ja strategista ohjausta, investointeja sekä matkailun kilpailukyvyn vahvistamista.
– Kasvua vauhdittivat erityisesti kaukomarkkinat. Suurimman absoluuttisen kasvun joukossa olivat Japani, Kiina, Intia ja Taiwan sekä Yhdysvallat ja Australia. Euroopassa eniten kasvua toivat Iso-Britannia, Saksa, Italia ja Ranska, Wakonen listaa.
Matkailukysynnän taustalla vaikuttavat kansainväliset trendit suosivat pohjoisia kohteita. Viileämpiin ja vähemmän ruuhkaisiin kohteisiin suuntautuva niin sanottu coolcation-ilmiö on vahvistunut. Suomi on hyötynyt viileästä kesästä, vahvasta talvitarjonnasta sekä luonnon, tilan ja turvallisuuden vetovoimasta.
– Matkailu säilyttää asemansa kuluttajien prioriteettina myös taloudellisesti epävarmoina aikoina. Euroopassa matkailukulutus kasvaa muuta taloutta nopeammin, ja Suomessa kasvu perustuu yhä selvemmin arvoon volyymin sijaan, Wakonen summaa.
Lähteet: Business Finland / Visit Finland
Matkailijamittari: Visit Finlandin ja Tilastokeskuksen tutkimus
Suomen ja muiden pohjoismaiden Tilastokeskusten majoitustilastot
European Tourism: Trends & Prospects Quarterly Report Q4/2025