Pääministeri Petteri Orpon hallitus on kevään 2025 puoliväliriihessä päättänyt Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien strategisten toimenpiteiden käynnistämisestä. Osana tätä hallitus on päättänyt, että alueellisena kokeiluna toteutetaan lakiin perustuva matkailijavero eli matkailijamaksu toteuttamisedellytysten selvittämisen jälkeen. Valtiovarainministeriö selvittää alueellisen matkailijaveron toteuttamisedellytyksiä ja on pyytänyt kommentteja ja näkemyksiä alueellisen matkailijaveron valmistelua varten. Mm. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa on antanut valtiovarainministeriölle lausuntonsa asiasta alkuvuodesta.
Matkailijaveron tausta
Rovaniemen kaupunki on ollut erittäin aktiivinen matkailijaveron käyttöönoton puolestapuhuja. Kaupunki on perustellut veron käyttöönottoa sillä, että matkailu on kasvanut kaupungissa voimakkaasti, matkailu aiheuttaa lieveilmiöitä, kaupunki joutuu investoimaan infraan eikä kunta saa matkailusta tarpeeksi tuloja.
Kaupungin perustelut ovat osaksi ymmärrettäviä. Kun matkailu Rovaniemelle on edelleen hyvin sesonkiluonteista, suuri osa matkailualan työntekijöistä on sesonkityöntekijöitä, jotka eivät maksa ansiotuloveroa Rovaniemelle. Kaupungilta jää näin verotuloja saamatta.
Matkailun kasvu aiheutuu puolestaan Rovaniemellä hallitsemattomana rehottavasta ammattimaisesta majoitustoiminnasta asuinkerrostaloissa, ei liiallisesta hotellimajoituksesta. Ongelman aiheuttaa se, että asuinkerrostaloilla harjoitetaan majoitustoimintaan alueilla, jossa se ei ole asemakaavan mukaan mahdollista ja taloissa, joita ei ole kaavoitettu majoitustoimintaan. Tämä aiheuttaa negatiivisia lieveilmiöitä esimerkiksi kaupungissa vakituisesti asuville ja opiskelijoille.
Matkailijavero ei kuitenkaan kohdistu tehokkaasti ammattimaista majoitustoimintaan asuinkerrostaloissa harjoittaviin, vaan hotelleihin. Suomen majoitustoimialan verotus on EU-maiden huippua. Uuden veron säätäminen hotelleille on väärä toimenpide. Oikea toimenpide on, että valtio ja kunnat jakaisivat tasaisemmin matkailusta jo nykyisin saatavat verot.
Matkailu Suomessa kehittyy huonommin kuin muualla Euroopassa
Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista. Suomessa matkailu on kolmanneksi suurin palveluviennin toimiala. Matkailuvienti on 5,5 miljardia euroa (2024). Sen osuus palveluviennistä on 14 prosenttia ja koko viennistä viisi prosenttia. Matkailun kokonaiskysyntä oli 16,7 miljardia euroa vuonna
Suomen matkailun heikkouksia ovat EU:n kireimpiin kuuluva matkailualan verotus ja siitä aiheutuva heikko kannattavuus, EU:n suurimpiin kuuluvat kustannukset, heikko tunnettuus ja saavutettavuus. Hallitusohjelmassa on tunnistettu matkailun kasvupotentiaali ja kirjattu yleinen tavoite matkailun edistämisestä. Käytännössä hallitus on kuitenkin vaikeuttanut matkailun tilannetta korottamalla arvonlisä- ja alkoholijuomaveroja. Matkailijaveron käyttöön ottaminen heikentäisi tilannetta entisestään.
Verotuksen vaikutus matkailuun
Matkailu- ja ravintola-alan eurooppajärjestö Hotrec on selvittänyt verotuksen vaikutusta matkailuun. Hotrecin selvityksen mukaan verotus vaikuttaa kysyntään ja korkeat verot heikentävät työllisyyttä. Kohtuullinen verotus pitää matkailun kaikkien ulottuvilla. Monessa maassa matkailijavero on otettu käyttöön, koska tavoitteena on torjua liialliseksi kasvanutta matkailua. Veron vaikutus matkailun vähentämisessä on osoittautunut rajalliseksi ja usein todellinen motiivi verottamiseen on se, että matkailijavero on helppo keino kerätä verotuloja.
Hotrecin arvion mukaan majoituksen yhden prosentin arvonlisäveron nosto vähentää Euroopassa matkailumyyntiä kahdeksalla miljardilla eurolla ja työpaikkoja 110 000 työntekijällä. Matkailuveron käyttöön ottaminen vastaa ainakin puolen prosentin arvonlisäveron korottamista.
Suomessa matkailun korkea verotus heikentää selvästi matkailun kansainvälistä kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia. Majoituksen arvonlisävero on EU:n toiseksi korkein. Yli puolet hotellien myynnistä on ruokaa ja juomaa. Ruoan arvonlisävero on EU:n kuudenneksi korkein, ja alkoholin verotus ylivoimaisesti EU-valtioiden korkein. Matkailijaveroa soveltavissa maissa on selvästi Suomea alhaisempi majoituksen verotaso ja matkailualan harmaa talous on huomattavasti Suomea suurempi.
Matkailijaveron vaikutus kotimaan matkailuun
Matkailijavero vaikuttaa selvästi kotimaanmatkailuun. Jos soveltamisala säädetään tasapuolisesti ja veron piirissä on laaja joukko matkailukohteita, veron määrä kotimaan loman aikana voi vaikuttaa kuluttajan valintoihin. Jos matkailija liikkuu perheen kanssa matkailuautolla tai veneellä kotimaassa, jokaisen yöpymisen yhteydessä on maksettava matkailijavero. Tämä voi vähentää liikkumista kotimaassa. Vero kannustaa myös yöpymään muualla kuin matkailukohteissa, jotka ovat veron soveltamisalan piirissä. Leirintäalueilla ja vierasvenesatamissa on järjestetty jätehuolto. Jos matkailijat yöpyvät virallisten alueiden ulkopuolella, siitä aiheutuu häiriöitä ja luonnon pilaantumista.
Matkailijaveron käyttöön ottaminen voi vaikuttaa myös valintaan kotimaan matkan tai ulkomaan matkan välillä. Suomalaiset ovat Euroopan innokkaimpia ulkomaanmatkailijoita, minkä vuoksi Suomen matkailutase on 1,9 (2024) miljardia euroa alijäämäinen. Veron käyttöön ottaminen heikentää kotimaan matkailun hintakilpailukykyä, kun suomalaiset valitsevat kotimaan ja ulkomaan matkan välillä.
Lähde: MaRa